Rakastan Turun talvea. Kun vuonna 1991 muutimme Savonlinnasta takaisin Turkuun olin kauhuissani täkäläisestä talvesta. Huopatöppöset kastuivat, tuuli ja satoi vettä, jäisillä kaduilla meinasi koko ajan mennä nurin...
Jossain vaiheessa huomasin, ettei se miksikään muutu, vaikka miten kirosin. Jokunen vuosi sitten innostuin avantouinnista, ja viime kesänä Barcelonan helteessä huomasin kaipaavani marraskuuta ja avantouimareitten saunaa.
Tästä eteenpäin, jos esimerkiksi helmikuussa vettä tulee vaakatasossa päin näköä, en enää ota pulttia kuin korkeintaan rakastettavan hellästi ja hienotunteisesti. Vähän niinkuin rakkaalle vaimolle joskus jotain jostain vähän sanotaan.
Pidän tilannetta myös haasteellisena, oivallisena pulahtaa avantoon tai sopivana nauttia sisätilojen antamasta suojasta. Jouluvalmistelut aloitan viimeistään marraskuun puolivälissä.
Käyn läpi pikakirjoituksen alkeet. 4-5 vuotta sitten ilmoittauduin Kirjeopiston pikakirjoituksen alkeiskurssille. Innostus uupui aika pian. Olen aloittanut opinnot ominpäin uudelleen 3-4 kertaa, mutta aina yhtä surkein tuloksin. Vuoden 2010 aikana kahlaan alkeet läpi tai sitten unohdan koko homman.
