Se iski taas. Ja täysin yllättäen. Itse asiassa luulin, että se olisi ollut osaltani jo ohi. Vaan mitä vielä.
Selasin Akateemisessa kirjakaupassa perjantaina Hullujen päivillä alepokkareissa ollutta klassikkoa ”Zen ja mooottoripyörän korjaamisen taito”. Takakannesta luin juoniselosteen. Kiinnostava. Avasin kirjan sattumanvaraisesti ja luin yhden lauseen. Se meni jotenkin näin: Moottoripyörän korjaamiseen ei tarvita teknistä osaamista. Se on mielentila.
Aivan.
Siinä se iski. Moottoripyöräkuume. Vieläpä aika vakava. Kotona selasin Keltaisen pörssin prätkäilmoituksia, ja löysin yhden mielenkiintoisen. Lähetin sähköpostia, johon nyt odottelen vastausta.
Jos joku olisi torstaina sanonut, että nimenomaan tämä kuume iskee, olisin kuitannnut asian naurahtamalla. Enää ei naurata.
Kirjakin odottaa yöpöydällä.
