perjantai 18. helmikuuta 2011

Mistä on Sonera-johtajien optiot tehty?

Kävin eilen Sonera-kaupassa ostamassa langattoman modeemin. Keskustelu meni jotenkin näin.

- Päivää. Tarvitsisin langattoman modeemin. Onkohan teillä niitä.

- Ai niitä, joissa on antenni. Katsotaan.

Kuluu hetki ja myyjä palaa modeemilaatikon kanssa. Kannessa on laitteen kuva ja siinä antenni. Hyvä. Siis tämä.

- Muodostuuko tällä yhteys sitten automaattisesti kunhan liittää vain linjaan? Käytössä on Soneran liittymä.

- Kyllä. Näin pitäisi tapahtua.

- Entä langattoman verkon luominen. Onko se vaikeata?

- En tiedä, ei minulle ole koulutusta siihen.

Keskustelu päättyi siihen ja ryhdyin maksuhommiin. Myyjä haki maksupäätteen, joka ei löytänyt verkkoa ennen kuin hän heilutteli sitä ilmassa. Voin kuvitella tilanteen, jossa ilmiö toistuu ruuhka-aikaan marketin kassalla. Tarkoittaako Soneran uusi 4G-verkko sitä, että se toimii vain 4. gerroksesta ylöspäin?

Haukoin kaikenpuolisesta hämmästyksestä henkeä, mutta myöhemmin kiitin mielessäni myyjää rehellisyydestä. Ei todellakaan ole hänen vikansa, jos työnantaja ei huolehdi että työntekijä taitaisi nopeasti kehittyvällä alalla perusasiat. Tai että verkko haetaan maksupäätettä heiluttamalla.

Ja tiedänpähän nyt, mistä Sonera-johtajien optiot on ainakin osittain tehty: työntekijöiden koulutusrahoista.

Ostamallani Telewellin modeemilla sai kuin saikin aikaiseksi langattoman verkon. Ei kuitenkaan niin yksinkertaisesti kuin ohjekirja lupasi. Se nimittäin väitti, että yhteyttä ei ole salattu, ja että se salataan vasta kun se toimii. No, se oli salattu, ja salasana tyyppiä 8jmvdkjnjhn8+098nkji0§.

Onneksi toisaalla ohjekirjassa neuvottiin asetuksiin, josta ongelma ratkesi. Olisi tietysti ollut paljon mukavampaa, jos ohjekirja ja todellisuus olisivat pitäneet yhtä.