torstai 12. helmikuuta 2009

Tanssi

Tähän asti ( liki 50 vuotta) olen luullut, että sanonta "Kuin ruuusuilla tanssisi" tarkoittaa että elämä on helppoa ja mukavaa. Tanssin alkeikurssi vaimo-kullan kanssa avasi minulle sanonnan toden tarkoituksen: yhteisen tahdin löytäminen ja kysymys kuka vie, miten ja minne, on kaikkea muuta kuin helppoa. Joten kuten sitä vielä suoraan eteenpäin menee, mutta kääntyminen... Niin se on tajuttoman vaikeata. Viimeistään silloin kysytään malttia tai ***** olen tuon kanssa naimisiin päätynyt. Ja sitten anteeksiantoa ja ymmärrystä. Että on ruusussa piikitkin.


Tanssin harjoittelu nostaa tunteet pintaan. Ainakin meillä. Itse horjuin epätoivon partaalta hillittömään riemuun. Viimeksi mainuttua koin foksissa (?) kunnes vaimo huomautti, että älä heiluta käsiäsi niin valtavasti. Näyttää omituiselta ja hassulta. Omasta mielestäni käynnissä oli elämäni ehdottomasti paras tanssi. Olen kyllä yrittänyt opettaa vaimolle, että kansainvälinen tapa on että mies vie ja jos miehen kädet heiluvat, on naisen parempi yrittää heilua mukana.

Seuraava vaihe on tansseihin meno. Olemme jo bongatteet lehdestä aiheeseen liittyviä ilmoituksia ja vähän kotonakin treenanneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti