Mihin on hävinnyt journalistinen osaaminen ja kriittisyys? Tätä olen ihmetellyt kun olen seurannut AKT:n lakkojen uutisointia. Lähes kaikki mitä työnantajat ovat sanoneeet on mennyt läpi kuin pieru housunpersuksista.
Toimittajat ovat ääni väristen kysyneet, voiko ammattiliitto tällaisella hetkellä mennä lakkoon. Sitä sen sijaan ei ole juuri kysytty, käyttääkö työnantaja tilannetta hyväkseen heikentääkseen työsuhteen ehtoja. Työnantajien tavoitteisiin kuuluvat mm. työaikajärjestelmän romuttaminen ja joustojen vieminen "kiinalaiselle tasolle". Myös työsuhdeturvaan vaaditaan heikennyksiä.
Ahtaajien - jo kertaalleen sovittua - muutosturvaa on väitetty kalliiksi. Länsieurooppalaisella mittarilla se mitä AKT vaatii, ei ole paljon. Muualla vastaava turva on paljon parempi. Muistetaan vaikka Nokia ja Bochum.
Harvinaisen kovaa peliä on se, kun muutama tunti satamalakon alkamisesta ilmoitetaan, että paperitehtaat täytyy sen takia sulkea. Uskoo ken tahtoo. Edellisestä satamalakosta on 19 vuotta, joten kovin lakkoherkiksi satamia ei voi luonnehtia.
Pelottavia puhuu EK:n hallituksen puheenjohtaja Sakari Tamminen (TS 5.3.2010) . Hänestä AKT:n tapaiset liitot pitäisi pakottaa sovintoon. Mikähän olisi sellainen liitto, jota Tammisen mielestä ei pitäisi pakottaa sopuun? Kennelliitto? Ja mikä sovinto sellainen on johon pakotetaan? Suomeksi sanotuna Tamminen vaatii lakkojen kieltämistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti