Tärkeintä on liike (Kohti maratonia, osa 3)

Tämä maratoni-projekti on opettanut minulle paljon. Tärkein (tai ehkä toiseksi tärkein) opetus on ollut, ettei sillä ole lopulta hirveän suurta merkitystä, juoksenko maratonin vai en. Tärkeää sen sijaan on, että olen tehnyt oman osuuteni. Jos se ei riitä, niin ei sitten.

Missään nimessä asian vuoksi nähty vaiva ei ole ollut turhaa. Annen kanssa on ravattu pitkin poikin Turkua ja vähän muuallakin. Kunto on paremi kuin ikinä ja maha pienempi kuin aikoihin. Monet asiat on lenkeillä puitu. Välillä on käyty hirveitä riitojakin. Pisin riita on kestänyt puolikkaan maratonin verran.

Olen löytänyt itsestäni myös bernsteinlaisen maratoonarin. Tavoite on hyvä olla olemassa, mutta matka kohti sitä on kuitenkin Se tärkein juttu. Jos pyrkimys on rehti ja vilpitön, on tuloskin melkoisella varmuudella sellainen. Vaikka ei saisikaan juuri sitä mitä on tilannut.

Tärkeintä on liike!